Toiminimen vähennykset 2026 – mitä yrittäjä voi vähentää verotuksessa?

Toiminimiyrittäjä saa vähentää ne menot, jotka johtuvat yritystoiminnan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä. Yksityiset elantomenot jäävät vähennysten ulkopuolelle, eikä niitä muuta yrityskuluiksi se, että lasku maksetaan yritystililtä. Jos hankinta palvelee sekä yritystoimintaa että yksityiselämää, vähennyskelpoista on lähtökohtaisesti vain yritystoimintaan kuuluva osuus.

Tarkistettu 7.9.2026. Muuttuvat rajat ja euromäärät on tarkistettu viranomaislähteistä.

Laajempi kokonaiskuva perustamisesta, vastuista ja yrityksen arjesta löytyy toiminimiyrittäjän käytännön oppaasta.

Sen jälkeen ratkaistaan tapauskohtaiset ehdot: vähennetäänkö hankinta kerralla vai usean vuoden aikana, miten sekakäyttö todennetaan ja mitkä vuosikohtaiset euromäärät koskevat asiaa.

Mitä toiminimiyrittäjä voi vähentää verotuksessa?

Vähennyskelpoisuus ratkeaa kulun ja yritystoiminnan yhteydestä. Elinkeinoverolaissa vähennysoikeus on sidottu menon tarkoitukseen: vähentää saa ne menot ja menetykset, jotka ovat syntyneet elinkeinotoiminnan tulon hankkimista tai säilyttämistä varten. Ratkaisevaa ei ole pelkästään se, miltä tililtä hankinta on maksettu, vaan kulun todellinen yhteys yritystoimintaan ja se, että kulusta on asianmukainen selvitys.

Selvityksellä tarkoitetaan tositetta tai muuta aineistoa, jolla yhteys voidaan tarvittaessa osoittaa jälkikäteen. Sama koskee sekakäyttöä: kun sama puhelin, auto tai tila palvelee molempia tarkoituksia, yritystoiminnan osuudesta on syytä pystyä esittämään jokin perusteltu selvitys.

Vähennyskelpoinen kulu pienentää elinkeinotoiminnan tulosta, ja tulos on se luku, jonka pohjalta verotus lasketaan. Tarkemmin ketju on kuvattu artikkelissa Toiminimen verotus 2026.

Tavalliset yritystoiminnan kulut

Työvälineisiin ja tarvikkeisiin voivat kuulua esimerkiksi tietokone, näyttö, puhelin, alan työkalut ja toimistotarvikkeet. Jos väline on myös yksityiskäytössä, vähennys koskee vain yrityskäytön osuutta.

Ohjelmistot ja digitaaliset palvelut käsitellään samalla logiikalla. Kirjanpito-ohjelma, verkkotunnus ja webhotelli, suunnitteluohjelmien lisenssit ja muut yritystoiminnassa tarvittavat palvelut ovat yrityksen kuluja siltä osin kuin ne palvelevat yritystoimintaa.

Ulkopuolisista palveluista vähennettäviä ovat esimerkiksi tilitoimiston palkkio, yritystoimintaan liittyvä asiantuntija- ja suunnittelutyö sekä ostettu konsultointi. Markkinoinnissa vähennyskelpoisia ovat muun muassa verkkomainonta, painotuotteet ja verkkosivujen kulut, kun ne edistävät liiketoimintaa.

Ryhmiä yhdistää sama kysymys: mihin tarkoitukseen hankinta on tehty. Jos hankinta liittyy yritystoimintaan, seuraavaksi ratkaistaan, onko meno kokonaan vai vain osittain vähennyskelpoinen ja vähennetäänkö se kerralla vai usean vuoden aikana.

Pienhankinta vai poisto?

Kerralla vähentämiseen on kaksi eri reittiä, ja ne kannattaa pitää erillään.

Ensimmäinen perustuu käyttöikään. Jos hankitun käyttöomaisuuden arvioitu käyttöikä on enintään kolme vuotta, hankintahinnan voi vähentää kerralla. Hinnalle ei tässä tapauksessa ole ylärajaa.

Toinen reitti on pienhankinta. Pienhankinnalla tarkoitetaan yksittäistä kuluvaa käyttöomaisuutta, jonka hankintahinta on enintään 1 200 euroa. Tällaisia hankintoja voi vähentää kerralla yhteensä 3 600 euroa verovuodessa.

Esimerkki: yrittäjä ostaa vuoden aikana kannettavan tietokoneen 1 090 eurolla, näytön 260 eurolla ja työkalun 210 eurolla. Jokainen hankinta jää alle 1 200 euron ja yhteismäärä 1 560 euroa alle 3 600 euron rajan, joten kaikki kolme voidaan vähentää kerralla pienhankintoina.

Kun kumpikaan reitti ei sovi, hankintahinta jaetaan useammalle vuodelle poistoina. Koneista, kalustosta ja niihin verrattavasta irtaimesta käyttöomaisuudesta poisto on enintään 25 prosenttia vuodessa. Poisto lasketaan ensimmäisen vuoden jälkeen menojäännöksestä eli siitä osasta hankintamenoa, joka on vielä vähentämättä. Jos yrittäjä ostaa 4 500 euron laitteen, ensimmäisen vuoden poisto on enintään 1 125 euroa ja menojäännökseksi jää 3 375 euroa. Kun menojäännös on lopulta enintään 1 200 euroa, sen voi poistaa kerralla. Kaikesta omaisuudesta poistoja ei tehdä lainkaan: kulumaton käyttöomaisuus, kuten maa-alueet ja arvopaperit, jää poistojen ulkopuolelle. Verohallinnon ohje poistoista ja pienhankinnoista sisältää myös eri omaisuuslajien poistoprosentit.

Työhuone ja toimitila vuonna 2026

Palkansaajan ja toiminimiyrittäjän säännöt eivät ole tässä samat. Vuodesta 2026 alkaen kaavamaista työhuonevähennystä ei enää tehdä palkkatulosta, mutta yritystoiminnan tulon hankkimiseen käytetystä kotona olevasta työtilasta vähennys on edelleen mahdollinen.

Toiminimiyrittäjän kaavamainen työhuonevähennys säilyy vuonna 2026, mutta sen euromäärä vahvistetaan vuosittain Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa. Vuoden 2026 määrää ei ollut vielä vahvistettu, kun tämä artikkeli tarkistettiin 7.9.2026. Vuonna 2025 määrät olivat:

Vähennys	Milloin
980 €	Asuntoa käytetään jatkuvasti ja kokopäiväisesti tulojen hankkimiseen tai siellä työskennellään yli puolet verovuoden työpäivistä
490 €	Asuntoa käytetään jatkuvasti ja osapäiväisesti tai siellä työskennellään vähintään neljäsosa mutta enintään puolet työpäivistä
245 €	Asuntoa käytetään tai siellä työskennellään satunnaisesti mutta toistuvasti tulojen hankkimiseksi

Vähennystä ei saa lainkaan, jos asunnon käyttö tulonhankintaan on jäänyt vähäiseksi. Pelkkä satunnainen läppärin avaaminen keittiön pöydällä ei siis vielä oikeuta ylimpään portaaseen.

Todellisten kulujen mukaan vähentäminen edellyttää tositteellista selvitystä, ja siihen vaikuttaa kokonaistilanne: asunnon pinta-ala, työtilan osuus siitä, asukkaiden määrä, toiminnan laajuus ja se, tarvitseeko toimiala erillisen tilan. Elantomenot eivät muutu vähennyskelpoisiksi tätäkään kautta. Asuntolainan lyhennykset ja lainakulut, jätehuolto- ja kiinteistönhoitokulut, nuohous, vakuutukset sekä vesi- ja hulevesimaksut jäävät vähennysten ulkopuolelle, ja työhuoneen remontointikulut ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia.

Omasta kodista ei voi maksaa itselleen vuokraa. Kodin ulkopuolelta vuokrattu liiketila tai työhuone on eri asia: siitä maksettu vuokra on kokonaan yrityksen kulua.

Jos työtila on ostettu yritykselle kiinteistönä tai toimitilaosakkeina, sen kuluja voi vähentää samalla periaatteella, ja pääasiassa elinkeinotoiminnan käytössä oleva tila kuuluu elinkeinotoiminnan varallisuuteen. Toimitilaosakkeiden yhtiövastikkeessa ratkaisee taloyhtiön kirjanpito: tuloutetun vastikkeen voi vähentää yrityksen kuluna, rahastoitua ei, vaan se lisätään osakkeiden hankintamenoon. Verohallinnon ohje työtilan kuluista käy läpi myös omistetun toimitilan ja yhtiövastikkeen tilanteet.

Auton kulut ja yritysajot

Autoasiassa ratkaisu tehdään ennen kulujen laskemista: kuuluuko auto elinkeinotoimintaan vai yksityistalouteen. Raja kulkee puolessa ajokilometreistä.

Elinkeinotoiminnan kalustoon auto kuuluu, kun se on hankittu yritystoiminnan käyttöön ja yli 50 prosenttia verovuoden ajokilometreistä on elinkeinotoiminnan ajoja. Silloin auton kuluja käsitellään yrityksen kuluina, mutta yksityisajojen osuutta ei saa vähentää.

Jos elinkeinotoiminnan ajoja on 50 prosenttia tai vähemmän, auto kuuluu yksityistalouteen. Yritysajoista voi tällöin tehdä veroilmoituksella lisävähennyksen. Kyse ei ole itselle maksetusta verovapaasta kilometrikorvauksesta, vaan verotuksessa tehtävästä vähennyksestä, jonka enimmäismäärä seuraa palkansaajan verovapaan kilometrikorvauksen tasoa. Vuonna 2026 tuo taso on 0,55 euroa kilometriltä. Lisävähennys lasketaan tämän enimmäismäärän ja jo vähennettyjen, elinkeinoajoista aiheutuneiden menojen erotuksena, joten se ei tule kokonaan todellisten autokulujen päälle.

Kilometrit pitää pystyä erittelemään ajopäiväkirjalla tai muulla luotettavalla selvityksellä. Siitä on ilmettävä ajon ajankohta, alkamis- ja päättymispaikka, matkan pituus ja tarkoitus, matkamittarin lukemat sekä autolla vuoden aikana ajettu kokonaiskilometrimäärä. Kodin ja oman toimipaikan väliset matkat eivät ole elinkeinotoiminnan ajoja, vaan ne käsitellään henkilökohtaisessa verotuksessa. Yksityiskohdat löytyvät Verohallinnon ohjeesta yrittäjän ajoneuvojen kuluista.

Työmatkat ja päivärahaa vastaava lisävähennys

Yrittäjä ei maksa itselleen päivärahaa. Tilapäisestä työmatkasta voi sen sijaan saada lisävähennyksen matkasta aiheutuneesta elantokustannusten lisäyksestä, esimerkiksi tavallista kalliimmista ruokailuista.

Vähennyksen ehtona on, että matka tehdään tilapäisesti ja yrityksen tavanomaisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Tavanomainen toiminta-alue on se alue, jolla yritystoimintaa normaalisti harjoitetaan tai jossa yrityksellä on pysyvä toimipaikka. Lisäksi Verohallinnon etäisyysrajojen pitää täyttyä: tilapäinen työmatka on tehtävä yli 15 kilometrin päähän joko yrittäjän asunnosta tai pysyvästä toimipaikasta sen mukaan, kummasta matka tehdään. Työntekemispaikan pitää lisäksi olla yli 5 kilometrin päässä sekä asunnosta että pysyvästä toimipaikasta.

Lisävähennyksen enimmäismäärä on sama kuin palkansaajan verovapaan päivärahan enimmäismäärä. Vuonna 2026 yli 6 tuntia kestäneen matkan enimmäismäärä on 25 euroa ja yli 10 tuntia kestäneen 54 euroa. Jos lisääntyneitä elantokustannuksia on jo kirjattu kirjanpitoon kuluiksi, lisävähennystä pienennetään vastaavasti.

Matkustamis- ja majoituskulut ovat eri asia. Ne vähennetään tavallisina yritystoiminnan kuluina tositteiden mukaan.

YEL-maksut

YEL-maksu on vähennyskelpoinen, mutta vähennyspaikkoja on kolme: elinkeinotoiminnan veroilmoitus, yrittäjän oma esitäytetty veroilmoitus tai puolison esitäytetty veroilmoitus. Elinkeinotoiminnan tuloksesta voidaan vähentää vain pakolliset eläkevakuutusmaksut.

Valinnalla on vaikutusta. Elinkeinotoiminnan kuluna maksu pienentää yrityksen tulosta, kun taas henkilökohtaisessa veroilmoituksessa vähennyksen hyöty määräytyy ansiotulojen veroprosentin mukaan. Kumpikaan vaihtoehto ei ole automaattisesti parempi, koska lopputulos riippuu tuloista ja niiden jakautumisesta.

Samaa maksua ei saa vähentää kahdesti. Jos YEL-maksut ovat kirjanpidossa kuluina mutta ne vähennetään henkilökohtaisella veroilmoituksella, ne pitää ilmoittaa elinkeinotoiminnan veroilmoituksella vähennyskelvottomina kuluina.

Markkinointi, asiakastilaisuudet ja edustusmenot

Kaikki asiakkaan suuntaan käytetty raha ei ole markkinointia, eikä kaikki tarjoilu ole edustusta. Edustuksesta on kyse silloin, kun yritys osoittaa vieraanvaraisuutta tai muuta huomaavaisuutta oman väkensä ulkopuolelle, esimerkiksi asiakkaille tai liikekumppaneille, ja tarkoituksena on vahvistaa liikesuhteita.

Edustusmenoista tuloverotuksessa vähennyskelpoista on 50 prosenttia. Markkinointikulu sen sijaan vähennetään kokonaan, jos se täyttää tavanomaisen vähennyskelpoisuuden ehdot. Raja ei ratkea kuitin otsikosta vaan tilaisuuden ja menon todellisesta luonteesta, ja avoin tuote-esittely eroaa tässä suljetusta illallisesta valituille asiakkaille.

Arvonlisäverotuksessa rajanveto edustuksen ja markkinoinnin välillä tehdään samoilla perusteilla, mutta vähennysoikeus ratkeaa arvonlisäverolain omien sääntöjen mukaan. Tuloverotuksen 50 prosentin säännöstä ei siis voi päätellä, miten arvonlisävero käsitellään.

Entä puhelin, internet ja sekakäytössä olevat hankinnat?

Kotinetti, oma puhelinliittymä ja yhteiskäytössä oleva tietokone ovat esimerkkejä sekakäytössä olevista kuluista. Maksutapa ei ratkaise mitään: yksityiskäyttö ei muutu yrityskuluksi sillä, että lasku menee yritystililtä.

Toimiva tapa on selvittää, mikä osuus käytöstä liittyy yritystoimintaan, vähentää vain se osuus ja säilyttää selvitys, johon jako perustuu. Valmiita prosenttiosuuksia ei kannata poimia muualta, koska osuus riippuu toiminnan laajuudesta ja siitä, miten välinettä tosiasiassa käytetään.

Mitä toiminimiyrittäjä ei voi vähentää?

Yksityiset elantomenot eivät ole yrityksen kuluja missään tilanteessa. Sama koskee yksityisottoja ja oman työn arvoa: toiminimiyrittäjä ei voi olla itselleen työnantaja, joten hän ei voi maksaa itselleen palkkaa eikä antaa itselleen luontoisetuja.

Puolisolle tai verovuonna enintään 14 vuotta täyttäneelle lapselle maksettua palkkaa ei voi vähentää elinkeinotoiminnan kuluna. Puolison työpanoksen huomioimisesta kerrotaan tarkemmin toiminimen verotusta käsittelevässä oppaassa.

Sakot, seuraamusmaksut ja muut sanktionluonteiset maksut jäävät niin ikään vähennyskelvottomiksi. Muiden verojen ja maksujen kohtelu vaihtelee maksulajeittain, joten yksittäisen erän vähennyskelpoisuus kannattaa tarkistaa erikseen sen sijaan, että kaikki verot niputettaisiin yhteen.

Miten vähennykset ilmoitetaan?

Elinkeinotoiminnan veroilmoitus perustuu kirjanpidon tietoihin, mutta osa vähennyksistä vaatii veroilmoituksella erillisiä tietoja. Esimerkiksi yksityisasunnon työtilakuluista tai työhuonevähennyksestä sekä auton ja tilapäisten työmatkojen lisävähennyksistä annetaan omat selvityksensä. Samaa kulua ei ilmoiteta vähennettäväksi kahteen kertaan. Aiempien vuosien tappiot ja yrittäjävähennyksen Verohallinto vähentää automaattisesti.

Tositteita, ajopäiväkirjaa ja sekakäytön selvityksiä ei liitetä ilmoitukseen, mutta ne pitää säilyttää, koska Verohallinto voi pyytää ne jälkikäteen.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko puhelimen vähentää toiminimellä?

Puhelin ja liittymä ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne palvelevat yritystoimintaa. Jos puhelin on myös yksityiskäytössä, vähennetään vain yrityskäytön osuus, ja jaon perusteesta on syytä pitää selvitystä. Yrityskäyttöön kohdistuvan hankintamenon voi vähentää kerralla pienhankintana, jos yksittäisen hankinnan arvo on enintään 1 200 euroa eikä verovuoden pienhankintojen 3 600 euron yhteisraja ylity.

Voiko toiminimiyrittäjä vähentää työhuoneen vuonna 2026?

Kyllä. Kaavamainen työhuonevähennys poistui vuoden 2026 alusta palkkatulosta, mutta yritystoiminnan tulon hankkimiseen käytetystä työtilasta sen voi edelleen tehdä. Vaihtoehtona ovat todelliset kulut, jos niistä pystyy esittämään tositteellisen selvityksen ja kokonaistilanne tukee vähennystä.

Voiko toiminimiyrittäjä vähentää auton kulut?

Voi, mutta tapa riippuu ajojen jakaumasta. Jos elinkeinoajoja on yli puolet, auto kuuluu elinkeinotoimintaan ja kulut käsitellään yrityksen kuluina yksityisajojen osuutta lukuun ottamatta. Muussa tapauksessa auto on yksityistalouden omaisuutta ja yritysajoista tehdään lisävähennys.

Tarkista nämä ennen vähennyksen ilmoittamista

Vähennyskysymyksissä pärjää pitkälle kahdella kysymyksellä. Liittyykö kulu yritystoiminnan tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen? Ja jos kulu palvelee myös yksityiselämää, mikä osuus siitä kuuluu yritykselle?

Loput ovat yksityiskohtia: euromääriä, ehtoja ja ilmoitustapoja, jotka voivat ratkaista vähennysoikeuden ja jotka kannattaa tarkistaa vuosittain. Verotuksen kokonaiskuva löytyy artikkelista Toiminimen verotus 2026, ja kirjanpidon puolta käsitellään artikkelissa Toiminimen kirjanpito.

Lähteet ja lisätiedot

Tiedot on tarkistettu 7.9.2026. Ajantasaiset henkilökohtaista tilannetta koskevat tiedot kannattaa varmistaa viranomaiselta.

• Toiminimiyrittäjän vähennykset
• Poistot ja pienhankinnat
• Työtilan kulut
• Yrittäjän ajoneuvojen kulut
• Matkakustannusten korvaukset vuonna 2026
• YEL-maksujen vähentäminen
• Verohallinnon yhtenäistämisohje verovuodelle 2025